Toivonpilkahdus tähän jo välillä toivottoman tuntuiseen etsintään. N. 7:15 tänä aamuna soi puhelin (minä tietenkin autuaasti täydessä unessa) ja tottakai vastaan. Kun naapuritalon rouva sitten kertoo nähneensä Tuhkan heidän kerrostalonsa oven edessä juuri äsken lenkiltä tultuaan, loikkaan minä jo sängystä ja kiskon toisella kädellä vaatteita päälle. Siinä vaiheessa kun puhelu lopetettiin, olin jo hississä menossa alakertaan. Nyt on loukku asennettu naapuritalon pihaan, ja toivotaan parasta. Mikäli Tuhka on siellä missä arvelemme sen olevan, pitäisi loukun käydä melko nopeaan. Tosin, Tuhkan oletettuun piilopaikkaan ei kunnolla näe, joten ei voi varmuudella sanoa että se siellä olisi. Mutta ainakin se on hengissä ja vieläpä lähistöllä! Riemun päivä kertakaikkiaan!!

Toivottavasti pian saadaan poika kotiin.