Pitkästä aikaa hieman kuulumisia meijän huushollista.

Viime viikonloppu oli Jännää, ku piti sinne hoitolaan mennä. Tai no torstainahan sinne jo mentiin, ja jänskätti kyllä, molempia! Hoitola oli kyllä ihan mukava, ja omistajakin oikein ystävällinen ja asiansa osaava. Kissoja siellä oli muutama kappale J:n lisäksi. Jätkällä jännitti kyllä siellä, piti vähän muristakin kun ei tiennyt yhtään että mitä tapahtuu.

No, eihän se auttanut muu kuin jättää poika sinne hoiviin ja lähteä itse kohti mökkiä. Kyllä siellä monesti kävi mielessä, että miten poika pärjää... :P En kuitenkaan ääneen alkanut puhumaan kun muutenkin seuralaist pitävät mua ihan pöljänä kissojen suhteen! :D No, emännän huvitteluista höpötykset sikseen.

Sunnuntaina sitten koitti ktiin paluun aika, jouduin muutaman tunnin kämpillä olemaan ihan itseni kanssa keskenään, ennenkuin koitti Jerryn hakuaika. Ja voi luoja kuinka mulla oli tylsää ja kämpässä hiljaista! Tuo kun yleensä aina jonkinlaista kurinaa/puhinaa/hurinaa pitää... Kyllä siinä huomasi kuinka paljon arkea (ja juhlaakin!) Jerry piristää :)

Exän avustuksella pääsin sitten Jerryä hakemaan, ja jännitti taas :D Hoitaja sanoi, että ihan reippaana on poika ollut, sanoi kyllä myös että "Onhan se sellainen oma persoona"... No, kaikkihan sen tietävät, ja siitä myös mainitsin hoitoon viedessäni. Jerry kyllä piti melkoista mekkalaa häkissä, kun huomasi että tulen. Ihan kuin ois huutanut että "Emäntä! Kotiin ja HETI!" Ja kyllä pojalla sinne kiire olikin. Kun päästiin kotipihaan, laitoin sille valjaat päälle, jotta ollaan hetki ulkona nyt niin ei tarvitse sitten myöhään lähteä.. Eikä mitä, poika rynnii suoraan rapun oven eteen ja jää siihen nakottamaan kun emäntä koittaa ehtiä perässä :D

Sisälle päästyämme alkoi tupatarkastus ja armoton marmattaminen. Puoli tuntia jätkä kiersi huoneesta toiseen, koko ajan marmattaen "Toiste ei sitte kotua lähetä!" :D No, valitettavasti se kotona pysyminen ei nyt aina onnistu.. Mutta tietty aina ensimmäisenä vaihtoehtona on se, että joku tulisi Jerryä kotiin hoitamaan. Niitä hoitajia vain on valitettavan vähän. Tällä kylällä kun ei ilmeisesti 4H:n dogsitteritkään kissoja hoida.. Mielenkiintoista sinänsä. Ja toisaalta, tuon Jerryn persoonan takia en ihan tuntematonta hoitamaan haluaisikaan. Tai ainakaan ihmistä, joka ei tuommoisia vilkkaampia kissatapauksia ymmärrä.

No, siitä reissusta selvittiin kunnialla, eikä edes pahasti olla järkyttyneitä, joten hyvin meni! :) Nyt ollaan jo ihan normaalissa päivärytmissä, eli J nukkuu päivät ja riehuu yöt, ja minä päinvastoin... No, ei sentään. Kyllä se yöt mun vieressä nukkuu!

AIniin, tänään tapahtui jotain harvinaista!

934280.jpg

Vähän sumea kuva, mutta kuitenkin! Jerry siis Viihtyi Sylissä Rapsutettavana ainakin vartin!*

(*tätä ei tapahdu lähestulkoon ikinä!...paitsi joskus aamuisin)